Vilma Baldevarona on työskennellyt LTQ:lla siivoojana noin kahdeksan vuoden ajan. Jessie Aniceton tapaan Vilmakin osallistui tänä keväänä järjestettyyn suomen kielen opetukseen. Kurssilla Vilma oli äärimmäisen tunnollinen opiskelija, ja juuri ahkeruus välittyy hänestä aivan erityisen vahvasti. Olipa kyse opiskelusta tai työnteosta, Vilma tekee aina parhaansa. Vilman haastattelu on toinen kolmesta LTQ:n työntekijäesittelystä.

 

Kuten Jessiekin, myös Vilma on kotoisin Filippiineiltä. Hänen kotipaikkansa on pieni kylä 45 minuutin lentomatkan päässä pääkaupunki Manillasta. Kotona Vilma oppi jo pienenä työnteon merkityksen.

 

– Olen nuorempi kahdesta sisaruksesta. Autoimme kotona vanhempiamme pienestä pitäen. Lapsena en esimerkiksi pelannut ulkona, koska monien muiden vanhempien tapaan omatkin vanhempani olivat ankaria eivätkä antaneet lastensa juurikaan pelata ja leikkiä. Lapsina meidän piti keskittyä kouluun ja kodin töihin, Vilma kertoo.

 

Vilma kävi lukiota, mutta se jäi kesken hänen mentyä naimisiin 19-vuotiaana. Vilmalla on neljä lasta, joista vanhin on tällä hetkellä Suomessa hänen kanssaan.

 

– Hän tuli Suomeen vuonna 2013 ja on Suomessa töissä. Kolme muuta lastani ovat Filippiineillä. Käyn siellä joka vuosi, jos mahdollista. Minulla on jo kaksi lastenlastakin, joita kaipaan kovasti.

 

Vilma on asunut ulkomailla lähes 20 vuoden ajan: vuonna 1999 hän muutti Singaporeen, josta matka jatkui Suomeen vuonna 2008.

 

– Asuin Singaporessa yhdeksän vuotta. Sen ajan työskentelin eräässä perheessä: olin lastenvahtina, laitoin ruokaa ja tein kaikenlaisia muita kodin töitä. Suomessa työskentelin ensin kaksi vuotta ruotsalaisessa perheessä Kauniaisissa. Tein sielläkin kaikenlaisia kodin töitä ja asuin lähellä perheen kotia Kauniaisissa, Vilma muistelee.

 

Vuonna 2010 Vilma aloitti työt LTQ:lla. Hän viihtyy työssään erinomaisesti.

 

– Työskentely perheissä oli paikoin raskasta, koska erilaisia työtehtäviä oli paljon. Tällä hetkellä tilanne on parempi, ja pidän todella työstäni ja työskentelystä LTQ:lla. Parasta työssäni ovat työkaverini. Me olemme kaikki ystäviä ja viihdymme yhdessä. Kun meillä on tauko, juttelemme ja nauramme paljon, Vilma kertoo hymyillen.

 

Kun Vilma tuli Suomeen kymmenen vuotta sitten, hän törmäsi samaan ongelmaan, johon niin monet muutkin lämpimistä maista kotoisin olevat ihmiset törmäävät: säähän.

 

– Kylmyys oli aluksi vaikea paikka minulle, koska olen elänyt aina kuumassa ilmastossa. Alussa viileään ilmastoon oli vaikeaa sopeutua, mutta nyt olen jo tottunut siihen, eikä asia tuota enää ongelmia. Ainoastaan matkustaminen on joskus talvisin vaikeaa, koska minulla on pitkä työmatka, johon kuuluu paljon kävelyä. Lisäksi bussit ovat talvella välillä myöhässä. Omalla autolla matkustaminen olisi helpompaa, mutta minulla ei ole ajokorttia. Mutta kyllä minä pärjään, Vilma kertoo.

 

– Kaipasin Suomessa aluksi myös filippiiniläistä ruokaa, mutta nykyään Suomesta saa jo sitäkin. Tilanne on parantunut siltä osin muutamassa vuodessa todella paljon!

 

Vilma on opiskellut ahkerasti LTQ:n järjestämällä suomen kielen kurssilla. Hän on kiitollinen mahdollisuudesta oppia lisää suomea.

 

– Suomen kielen opiskelu on hyvä asia meille. Olen aloittanut kerran aikaisemminkin suomen kurssilla, vuonna 2012, mutta jouduin lopettamaan sen silloin töiden takia. Nyt oppiminen on ollut hauskaa! Suomi on aika vaikea kieli, mutta jos todella haluaa oppia, niin silloin kyllä oppii. Ja kun asiat selitetään, niin me ymmärrämme. Yritämme aina parhaamme! Olisi mahtavaa jatkaa opiskelua ja oppia lisää, Vilma kertoo.

 

Vilma on tällä hetkellä tyytyväinen tasaiseen elämäänsä. Hän viettää paljon aikaa tyttärensä kanssa, eikä stressaa liikaa tulevasta. Haaveita ja tavoitteitakin on.

 

– Kun minulla on vapaa-aikaa, haluan vain ottaa rennosti, laittaa ruokaa ja siivota kotona. Joskus menen tyttäreni kanssa ostoksille. Muuten olemme vain kotona ja katsomme televisiota tai jotain sarjaa netistä. Tykkäämme yksinkertaisista asioista. Jos joku kutsuu meidät juhliin, menemme fiiliksen mukaan.

 

– Minulla on paljon haaveita ja unelmia. Suunnitelmani on jatkaa työskentelyä niin pitkään kuin pystyn ja säästää rahaa. Unelmani on antaa perheelleni hyvä elämä, Vilma sanoo.